Verijäljellä

Tänään käytiin koirien kanssa taas verijäljestämässä. Myös Kaja pääsi ensimmäistä kertaa elämässään verijäljelle. Pikku tyttö oli oikein reipas. Kaja lähti hyvin heti alusta jo ihmisjälkeä seuraamaan ja yhtään ei pelännyt veren hajua vaan uteliaana oli siihen tutustumassa. Lähtö tutkittiin todella tarkkaan ja sitten siitä pentunen jatkoi itse jäljelle. Vielä Kajan eteneminen oli tosi varovaista, mutta eipä pennulla vielä paljon ikääkään ole. Selvästi verijälki sitä kuitenkin kiinnosti. Välillä hieman ajatus katkesi, kun herkullisia puolukoita ja mustikoita sattui jälkireitille. Jäljen päähän löydettiin kuitenkin hyvin ja loppupalkka rasiasta oli selvästi Kajan mieleen. Kaja innostui myös verisienestä minkä olin jättänyt myös jäljen päähän. :)
*Kajan eka verijälki 25.08.2018

Myös Epe ja Sani pääsivät tekemään hieman lyhyemmät jäljet. Epellä oli aluksi aika kova vauhti ja alkuun tulikin yksi isompi hukka sille. Sen jälkeen loppujälki sujui paremmin. Sanillakin alussa oli tuttuun tapaan liian kiire ja ei malttanut kunnolla seurata jälkeä. Pienen harhailun jälkeen jälki löytyi taas ja sen jälkeen alkoi sujua. Sanin jäljellä oli myös pari isompaa painannetta mihin jälki johti ja kerran mentiin myös tien yli minkä Sani hienosti selvitti. Molemmat Epe ja Sani olisivat vielä halunneet jatkaa jäljestystä sen loputtua, joten hyvä että into jäi päälle. :)

Pikku Kaja lähdössä jäljelle

Joko mennään...?

Jäljen varrella oli myös herkullisia marjapuskia.

Herkkupurkki odotti jäljen päässä.

Epen vuoro lähteä jäljelle.

Epe selvitti hienosti oman jälkensä.

Mihis sitten jatketaan...

Sani lähtövalmiina.

Myös Sani löyti hienosti jäljen päähän missä herkut odotti.

Nyt hieman jo väsyttää.