sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Jari Kantoluodon koulutusviikonloppu 29.-31.03.2019

Maaliskuun vikaa viikonloppua vietettiin koirien kanssa pääkaupunkiseudulla, kun osallistuimme Jari Kantoluodon koulutukseen: Tunteesta tekniikkaan. Koulutuksen järkkäsi Tahtitassut ja se pidettiin Nurmijärvellä. Koulutuksessa keskityttiin erityisesti hyvään työskentelyvireeseen ja koirien aktiiviseen oma-aloitteiseen tarjoamiseen. Perjantaina meillä oli ensin luento aiheesta missä tuli jo mielenkiintoisia yksityiskohtia. Lauantaina ja sunnuntaina oli käytännöntreenejä, mistä sai kyllä vielä paljon enemmän irti. Yhteensä 10 koirakkoa treenasi molempina päivinä ja myös kuunteluoppilaana sai monta hyvää juttua päivän aikana. Jarilla on kyllä uskomattoman hyvä koiranlukutaito ja vaikka koirakoista ei oltu annettu hänelle mitään etukäteistietoja niin hyvin hän poimi siitä lennosta jokaisen koiran ongelmat/haasteet mitä käytiin läpi. Oli myös upea nähdä miten monet koirat syttyivät leluleikkiin ihan uudella tavalla Jarin kanssa. :) Alla viikonlopun muistiinpanoja.

Luento-osuus:

*Tunteiden 4 osa-aluetta:
-1. Kognitio (havainnointi, muisti, oppiminen)
-2. Autonominen tai fysiologinen osa (kehossa tapahtuvat fysiologiset reaktiot)
-3. Käytösosa (se mitä eläin tekee tunteen seurauksena)
-4. Subjektiivinen osa (tunteen "kokeminen")

*Jarilla tavoite, että koiralla on hyvä olla kun treenataan. Koira ei saa olla liian kiihtynyt, sen pitää kestää kehut ja se ei saa stressata koulutustilanteessa.

*Jos koiralla on liikaa negatiivista stressiä, niin se ei kykene motivoitumaan tai oppimaan koulutustilanteessa.

*Oikea mielentila on kaiken a ja o, temput ja tekniikka toissijainen juttu.

*Edellytykset koulutukselle:
-Ympäristöoppi (Ympäristöhäiriöt ei ole liian voimakkaat ja koira kestää ne.)
-Sosiaalisuus (Ihmiset ja muut koirat ei ole koiralle liian voimakas häiriö.)
-Suhde (Ohjaajan ja koiran välinen suhde oltava kunnossa.)
-Motivaatio (Koira on motivoitunut työskentelemään ohjaajan kanssa. Palkan arvo oltava riittävän suuri, mutta koira ei saa tehdä töitä vain palkalle.)
--> Korjaa sitä osa-aluetta missä on ongelmaa!

*Mikäli ympäristöhäiriöt tai sosiaalisuus ei ole kunnossa tai riittävällä tasolla, ei lajikohtaista koulutusta voida aloittaa.

*Koiran pitäisi suhtautua neutraalisti ympäristöhäiriöihin. Niitä voi treenata siedättämällä ja vastaehdollistamisen avulla.

*Jari ei halua vaatia tai houkutella koiraa tekemiseen. Koira ilmoittaa itse, kun on valmis ja kykenee ja siitä sille annetaan palkka. Jännässä tilanteessa koiraa auttaa, kun ohjaaja luo turvaa, on itsevarma eikä vain syötä nakkia koiralle.

*Tottelevaisuuden kulmakivet:
-Yhteistyö
-Aktiivisuus
-Keskittyminen
-Motivaatio

*Mielikuva suorituksesta
-Luo koulutukselle punaisen langan
-Vietti (Korkea-energia, motivaatiotaso)/Tekniikka-harmonia

*Yhteys ja kommunikaatio koiraan tärkein. Palkat/lelut yms. pitäisi tulla vasta sen jälkeen ja ne ei saisi olla koiralle tärkein asia. Palkkaa koiraa vain, kun se keskittyy hyvin tehtävään ja kuuntelee sinua, älä silloin kun koira ajattelee vain palkkaa. Kun koira ei ajattele vain palkkaa, sen on paljon helpompi selviytyä myös kisatilanteesta.

*Stressit
-Positiivinen stressi (koira käyttäytyy tietyllä tavalla saavuttaakseen jotain)
-Negatiivinen stressi (koira käyttäytyy tietyllä tavalla välttääkseen/väistääkseen jotain, sijaistoiminto voi olla keino välttää vaikea tilanne, esim. haistelu)
--> Negatiivinen stressi voi ilmetä lajityypillistä käytöstä muistuttavalla tavalla, jolloin voi olla vaikea tunnistaa (esim. haistelu). Väistääkö koira pois vaikeasta tilanteesta, esim. kisatilanteessa?
Jos negatiiviseen stressiin vastataan rankaisulla (koiraa kielletään ja haetaan pois jos haistelee) niin stressi pahenee ja ongelma korostuu. --> Ajattele enemmän virhekäytöksen syitä, äläkä vain lähde korjaamaan käytöstä.

*4 stressin ilmenemismuotoa
-Taisteleminen
-Pakeneminen
-Jäätyminen
-Mielistely

*Ylisosiaalinen käytös (koira haluaa ihmisten luo) on joko positiivista tai negatiivista stressiä. Voi olla mielistelyä, jos koira kokee ihmiset hieman pelottavina.

*Koulutuksessa tavoite päätyä tilanteeseen, jossa koira motivoituu puhtaasti positiivisen stressin kautta ja vielä niin, että me on määritetty positiivinen stressi, esim. ei niin, että koira motivoituu peuran jahtaamisesta. Positiivinen stressi voi muuttua negatiiviseksi odotusten kautta --> turhautuminen.

*Miten treeni tulisi aloittaa? Miten treeni jatkuu? Millainen klassinen ehdollistuminen tulee treenin aloittamiseen, millainen treenin jatkumiseen?

*Aina ennen treeniä mieti mikä on kriteeri: vietti, tekniikka vai harmonia? Jari painottaa harmoniaa eli koira on keskittynyt häntä kohtaan ja koiralla on hyvä olla. Hän aloittaa treenit aina sillä ja sitten vasta haastaa koiraa. Tavoite, että koira osaa luopua palkasta eikä tavoittele sitä.

*Toiminta-alue: Palkkaa koira, kun se on tunnemaailmassa oikealla toiminta-alueella. Jos menee turhauman/stressin puolelle, älä palkkaa vaan odota, että palaa oikeaan tunnetilaan ja palkkaa sitten. Tavoitteena, että koira on itse aktiivinen ohjaajaa kohtaan.

*Opeta koira tekemään itse tunnepohjaiset valinnat. --> Hakeutuu itse aktiivisesti työskentelemään ohjaajan kanssa, kun ohjaaja passiivinen.

*Koiralla voi olla todella vahva ehdollistuma väärään tunnetilaan, jolloin ongelma ei korjaudu ihan hetkessä.

*Anna koiran olla huono, jotta se voi oppia hyväksi. Anna koiran itse keksiä ratkaisu äläkä näytä heti koiralle oikeaa tietä.

*Anna vastuu koiralle. Ohjaajalla on palkkiot, anna koiran tehdä työ! Anna koiran oppia itse motivoitumaan! Koira kyllä oppii käyttämään ohjaajaa hyväkseen, jos aina teet sen puolesta kaiken. Älä tee itsestäsi pelleä koiran silmissä!

*Opeta koira siihen, että vaikka itse jännität niin koira tuntee osaavansa ja on itsevarma tilanteessa. Ohjaajalle jännässä tilanteessa tee treenistä koiralle tosi helppo. Koira saa onnistumisen kokemuksia ja itsevarmuus nousee ja koira kykenee toimimaan oudosta ohjaajasta huolimatta.

*Kisakehään/treeniin valmistautuessa älä tee aloitusta niin, että koira odottaa maassa, jos se ei sitä kunnolla osaa ja yrittää nousta. Tällöin koira kokee epäonnistumisia monta kertaa ennen kuin varsinainen treeni edes alkaa. Tällöin olisi parempi, että kaikki on valmista ja treeni alkaa heti kun kentälle/halliin tullaan. Odottaminen oltava vahva käytös, jotta se voidaan ottaa treeniketjuun mukaan.

*Toiminta-alueen käsittely: Jos ohjaaja joutuu välttämään koiralle parhaita palkkoja koiran kiihtymisen takia, niin koira saattaa vähitellen passivoitua ja motivaatio heikkenee.

*Jos on ylivireinen koira, niin mieti mikä sen aiheuttaa. Esim. jos koira on kotona rauhallinen, mutta muualla kiihtyvä, niin ylivireen aiheuttaa joku muu tekijä kuin palkat, esim. ympäristötekijät tai sosiaalisuus-asiat.

*Mieti pitääkö laskea virettä vai suunnata se oikein. Huomaa, että vireen laskeminen heikentää myös motivaatiota!

*Laita keskittyminen kriteeriksi. Tällöin korkea vire ei haittaa. Opeta koiralle, että vaikka on korkea vire ja motivaatio, niin se pitää olla suunnattu keskittymiseen. Selkeä kriteeri + korkea palkkion arvo = korkea työskentelyenergia ja koiralla hyvä tunnetila.

*Jos kriteeri on aina sama ja koira saa palkkaa eikä sitä haasteta tarpeeksi, niin sekin aiheuttaa turhaumaa.

*Jari käyttää paljon houkuttelevia vihjeitä missä koira joutuu myös itse ajattelemaan. Sheippaus voi aiheuttaa turhaumaa. Pelkästään houkuttelu on huono, jos koira ei joudu yhtään itse miettimään. Tällöin koira ei opi mitään.

*Opeta koira löytämään ratkaisu itse ja samalla se oppii työskentelemään vuorovaikutuksessa ohjaajan kanssa.

*Pitkässä koiratanssiohjelmassa ideaali olisi, että koira tekee tempun --> siirtyy keskittymiseen --> tekee tempun --> siirtyy keskittymiseen jne. Koiraa tulisi palkata keskittymisestä eikä tempun teosta. --> Tempun jälkeen lisää tunteeseen ja keskittymiseen liittyvä kriteeri, ei vain pelkkää teknistä kriteeriä. Jos koira on tempun jälkeen kiihtynyt ja odottaa palkkaa, odota, että palaa keskittymiseen ja palkkaa vasta sitten.

*Oletukset
-Kannattaako oletuksia luoda? (esim. tietyt temppuketjut, mitä vaikuttaa tunnetilaan? kaavamaisuuden vahvuudet ja ongelmat)
-Miksi oletukset rikotaan? (kaavan rikkominen, olosuhteet rikkovat oletuksia, koulutus ilman oletuksia, oletuksen rikkominen luopumiseen --> koira oppii luopumaan palkkiosta saadakseen muuta palkkaa)

*Opeta koiralle, että kun on tyhjä hetki, niin hallinta (esim. kontakti, perusasento) on toivottu käytös mistä tulee palkka.

*Palkkautuminen - ulkoinen palkka
-Ruoka (vaikeampi vahvistaa suhdetta koiraan, vireystila, palkan laatu, palkan määrä, palkitsemistiheys)
-Leikki/saalistus/taistelu (metsästysketju, tunnetko koirasi mikä metsästysketjun osa motivoi parhaiten? Leikki - millainen sosiaalinen lataus? Millaiset säännöt? Taistelutahto, nauttiiko koirasi?
--> Se kuinka nopeasti koira aktivoituu leikin jälkeen uudelleen kertoo miten motivoiva leikki on koiralle. Parempi mitä enemmän koira leikissä ravistelee. --> Kokee voittavansa mikä lisää itseluottamusta.

*Ketä varten koulutat?
-Itseäsi varten aina! Hae siitä nautintoa.
-Ihmisarvoasi ei määritetä koulutustaitojesi mukaan.
-Kouluttaminen ei saa olla suorittamista vaan sen tulisi olla hauskaa ja palkitsevaa myös ohjaajalle.



Käytännön treenit:

*Mieti miten harjoitus alkaa, mikä on oleellista. Älä aina aloita vain seuraamisella vaan mieluummin niin, että koira on ohjaajan edessä ja voit laskeutua alemmas koiran tasolle. --> Enemmän kommunikaatiota.

*Pyri aloittamaan treeni onnistumisilla. --> Itsevarmuus nousee koiralla ja motivaatio paranee.

*Vasta kun lähtökohta kunnossa ja tunnetila hyvä, niin voidaan lähteä etenemään treenissä.

*Kun ohjaaja on outo, esim. kun ei tajua kouluttajan vinkkejä ja on hämillään, niin hienoa jos koira hakee kontaktia ja on silloin aktiivinen. --> Palkkaa ehdottomasti tästä!

*Jos tunnetilaa pitää treenata, niin tee tällaiset treenit sellaisissa tekniikkajutuissa mitkä ei ole niin tärkeitä, ettei tärkeisiin liikkeisiin tule turhaa "säätämistä".

*Odota, että koira on valmis jatkamaan. Älä pyydä uutta temppua, jos esim. vielä syö.

*Ota alkuun jotain koiralle helppoja ja kivoja juttuja.

*Jos koira on passiivinen ja haistelee, älä ala houkuttelemaan ja älä ryhdy pelleksi. Odota koiralta edes lyhyt kontakti ja sitten palkkaat. Vaadi, että koira tekee aloitteen.

*Kun koira on vaikeammassa ympäristössä, niin palkkaa pienemmistä jutuista.

*Jos koira kokee, että pannasta kiinniotto ennen tauolle viemistä on ikävä juttu, niin vahvista asiaa antamalla nami, kun otat pannasta kiinni tai kun käsi lähestyy koiraa. --> Ehdollistuu, että onkin mukava asia.

*Kun treenissä mennään lähemmäs häiriötä niin käänny ennen kuin häiriö on liian suuri ja palkkaa koira kun tulee mukana eikä valitse häiriötä. Vähitellen pääsette lähemmäs häiriöitä. Tällöin koira saa kaksi palkkaa: ruoka/lelu + paine pois kun siirrytte kauemmas häiriöstä.

*Treenin alussa älä sano koiralle mitään vaan anna koiran itse olla aktiivinen sinua kohtaan.

*Jos koira hakee leikistä sosiaalisuutta, mutta ei luovu lelusta niin ohjaaja ei ota lelua, jos koira ei siitä kunnolla luovu. Ts. yhteinen leikki ei tällöin ala ollenkaan vaan pitää ensin luopua lelusta, jotta leikitään yhdessä.

*Jos koiralla jää esim. nami kurkkuun tai joku muu inhottava kokemus, niin palkkaa se kun selviää tilanteesta ja ottaa kontaktia ennen kuin vaadit siltä uutta tehtävää.

*Jos koiralla on missä tahansa vaiheessa tapana siirtyä passiiviseen käytökseen, niin parempi olisi, että kaikissa liikkeissä se on todella aktiivinen ja korkeassa vireessä.

*Jos vahvistat (pyydät) sitä käytöstä mitä koira jo tekee, voi tämä kiihdyttää/turhauttaa koiraa. --> Koira voi alkaa tarjota jotain muuta.

*Jos koiralla on joku ennakko-odotus seuraavana tehtävästä liikkeestä ja meinaa ennakoida sitä, niin pyydä mieluummin tekemään jotain muuta. --> Hajota koiran oletus, mutta varo, ettet tee koiraa epävarmaksi. Koira on kuitenkin saatava kuuntelemaan ja keskittymään eikä se saa säätää omiaan.
Voi tulla todella iso konflikti, kun koiran oletus rikkoutuu. Ohjaajan pitää kuitenkin säätää harjoitus ja koira ei saa olla se joka määrää. Ohjaaja voi myös hieman liikkua ja poistua, jos koira alkaa tarjota omiaan.

*Jos johonkin liikkeeseen koira on oppinut väärän mielentilan (turhauman), niin kyseinen liike tulisi kouluttaa uudelleen. Esim. jos koira tekee hirveän nopeasti kyseisen liikkeen, niin opeta koira tekemään liike hitaasti (ns. hitaan opettamisen avulla), jotta mielentila pysyy hyvänä. Esim. maahan tempussa koira viedään hitaasti käden avulla maahan ja pyörähdys ohjataan hitaasti kädellä. Koiran ei anneta tehdä liikettä liian nopeesti. Jari kouluttaisi kaikki koiratanssitemput hitaan oppimisen kautta, jotta temppuihin ei tule yhtään turhaumakäytöstä. Liike nopeutuu kyllä osaamisen myötä.

*Eri paikoissa treenaamisessa muista, että valitse ympäristö missä tulee paljon onnistumisia ja hyvä tunne koiralla lisääntyy. Vähitellen vaikeutat ympäristöjä. Tee vastaehdollistumista häiriöistä. Kun koira on aktiivinen ja luopuu häiriöistä niin palkkaat siirtymällä kauemmas häiriöistä. Jos haukkuu häiriöille ja palaa jatkamaan niin kehu ja siirry kauemmas häiriöistä, mutta älä palkkaa. Koira oppii, että sillä on hävittävää jos haukkuu häiriölle.

*Lelusta irrotuksen jälkeen odota, että koira tasaantuu eikä ajattele enää leluun tarraamista. Siitä palkkasana ja uusi leikki alkaa. Viimeisellä irrotuksella odota, että koira taas tasaantuu ja sitten vasta lelu menee rauhassa taskuun eikä niin, että se on pakko äkkiä saada taskuun kiireellä.

*Opeta koira odottamaan vakaassa tilassa keskittyneenä, kun mitään ei tapahdu. Jos tarjoaa omiaan, niin odota, että tasaantuu odottamaan ja palkkaa siitä.

*Jos koira tekee liikkeen turhauman kautta, niin odota, että tasaantuu ja palkkaa vasta sitten, jottet palkkaa turhautumisesta.

*Mikäli koira poistuu koulutustilanteesta turhautumisen takia, niin opeta koira ensin odottamaan tasaantuneessa tilassa ennen kuin lähdet pyytämään siltä mitään.

*Vaikeiden temppuketjujen (esim. kaukoketjut) väleihin jätä satunnaisesti treeneissä pieniä taukoja, jotta koira ei opi ennakoimaan ketjua vaan pitää kuunnella ja seuraava temppu voikin tulla vasta pienen tauon jälkeen kun koira on ehtinyt tasaantua välissä.

*Kisakehään mennessä älä tee niin, että näytät palkat koiralle mikä aktivoi koiran vaan vasta kun koira aktivoituu itse, niin palkat kaivetaan näkyviin.

*Jos koiralla on vaikea hakea tasaantunut tunnetila, niin nosta palkanarvoa, jotta motivaatio paranee tasaantuneeseen tilaan tulemiseen, esim. koira saakin monta namia kun tasaantuu oikeaan tunnetilaan.

*Jos koira turhautuu esim. seuruussa peruutuksesta tai sivuaskelista, jatka liikettä ja palkkaa, kun tasaantuu hyvään mielentilaan. Tee peruutus ja sivuliikkeet hitaasti ja vaadi koiralta hyvää keskittymistä ja oikeaa mielentilaa. Palkan arvon oltava hyvä.

*Musan kanssa treenatessa ongelmana on, ettei ehdi odottaa, että koira tasaantuu liikkeiden välillä. Jos väkisin ajat koiran rytmiin, niin koira turhautuu. Pidä välillä taukoja ja anna musan mennä, jotta oikeesti treenaat koiraa ja annat sen palata keskittyneeseen hyvään mielentilaan.

*Jos koira on ehdollistunut kiihtymään musiikista, niin vastaehdollista se musiikkiin. Laita musa soimaan ja älä tee mitään. Palkkaa koira, kun se tasaantuu.

*Olipa palkka mikä hyvänsä, niin vaadi aina liikkeen tekemisen jälkeen, että tasaantuu ennen kuin palkkaat.

*Älä ala leikkimään koiran kanssa, jos se on liian kiihkeänä, kun pyytää leikkiin, esim. tuuppii lelulla ohjaajaa tms. Vaadi, että on keskittynyt ja hyvässä mielentilassa pyytäessään leikkiin. Kiihkeän koiran energiaa voi purkaa lelun jahtaamiseen tai leluun hyökkäykseen.

*Sosiaaliongelmaiselle koiralle mieti ohjelman rakentelussa kehänkäyttö häiriöiden kannalta. Helpot liikkeet yleisöön päin ja lähempänä ja niistä hyvä siirtyä kauemmas eli koiralta poistuu negatiivinen paine kun on tehnyt hyvin. Vaikea liikkeet kauempana yleisöstä.

*Temppuketjuissa odotettava, että koira tasaantuu edeltävästä tempusta ja vain mikäli seuraava temppu on vahvistava voit siirtyä seuraavaan temppuun. Mikäli ketjuun tulee tunnekuohuja niin vaadittava tasaantuminen koiralta ja kannattaa palkata ennen turhautumista.

*Koiran kannalta tärkeintä temppuketjussa on kriteerin noudattaminen. Mikäli kriteeri ei toteudu niin ei voi jatkaa musan mukana eteenpäin.

*Nopeatempoisten kiihdyttävien ohjelmapätkien jälkeen kannattaa miettiä joku koiraa kasaavampi pätkä, jotta tasaantuu.

*Ennen treeniä mieti, että kaikki on valmista, jotta voit heti kiinnittää täyden huomion koiraan (joku muu laittaa musan soimaan, jotta ei tule säätöä).

*Jos koiralla on pivoteissa hankala pitää kontakti niin treenaa paikallaan pyöriminen erikseen, esim. laatikkotreenin avulla ohjaajan edessä ja kun siinä osaa niin siirrä pyöriminen vasta sitten ohjaajan sivulle seuraamiseen.

*Mikäli koira tykkää vetoleikistä, niin älä itse vedä hulluna vaan lähinnä hytky lelun mukana. Anna koiran voittaa. Eläydy leikkiin, mene koiran tasolle.

*Jos koira tykkää enemmän vain purra lelua yksin, niin älä ota lelua koiralta vaan, kun koira tuo lelun niin pörrötä ja kehu sitä eli kuitenkin olette yhdessä, vaikka koira pitää yksin lelua. Leikkiin saadaan sosiaalisuus.

*Mieti aina ennemmin, että miten koiralle ei synny väärää käytöstä kuin, että miten estät väärän käytöksen.

*Pennulle treeni: Kun koira ottaa kontaktia, niin puhu sille ensin ja sitten vasta palkkaat. --> Opetetaan palkkasidonnaisuus koirasta pois ja saadaan kommunikoiva koira.

*Pentutreenissä erityisen tärkeää on, että ohjaaja odottaa ja antaa koiran itse aktivoitua ja hakea ratkaisuja.

*Leluleikissä, kun koira täysillä tavoittelee lelua, niin anna koiran iskeä leluun kiinni. Jos ei saa lelua vaikka yrittää täysillä niin kyllästyy.

*Keskittymistä ja motivaatiota koiralle: Opeta koira itse hakemaan aktiivisuutta. Heitä nami, odota aktivoituminen, heitä nami. Ole itse outo, mene esim. maahan makaamaan tai katso toiseen suuntaan ja silti koiran tulee itse tarjota aktiivisuutta. Seuraavassa vaiheessa odota aktiivisuus koiralta, sitten kehut ja sosiaalisuus ja sitten vasta palkka.

*Kahden lelun leikki: Anna koiran itse tuoda eka lelu äläkä houkuttele. 2. lelu kaivetaan esiin, kun koira tuo ekan lelun. Vaadi irrotus ja sitten vasta 2. lelu lentää. Kokeile myös innostaa/leikittää koiraa ennen kuin heität uuden lelun.

*Ääniherkkyys: Vastaehdollistaminen/siedättäminen: Tee treeni missä koiralle pelottava ääni kuuluu ensin tosi hiljaa. Koiran tulisi reagoida ääneen, mutta kyetä silti aktivoitumaan eli ääni ei saa olla liian kova. Palkkaa koira hyvästä aktiivisuudesta monta kertaa nopeasti. Vähitellen ääni tehdään kovempaa ja kovempaan, mutta koira siedättyy siihen, kun palkataan paljon. Oppii, että ääni onkin hyvä juttu.

*Seuraamisissa jos koira kiihtyy helposti, niin eteenpäin menot voi olla vauhdikkaammat, mutta hidasta ennen suunnan vaihdosta ja sivuliikkeet, käännökset, peruutus hitaasti keskittyen. Tue koiraa vaikeissa paikoissa rauhallisilla kehuilla.

*Mikäli koira yrittää leikkiessä ottaa lelusta kiinni todella läheltä ohjaajan kättä niin älä aloita leikkiä, mikäli kauempaa niin leikki alkaa. Mikäli ohjaaja irrottaa aina kun koira tarraa liian lähelle kättä niin oppii helposti millä keinoin lelun saa "varastettua" ohjaajalta. Tarvittaessa paksut hanskat käteen.

*Helposti turhautuvan koiran kanssa treeni kannattaa aloittaa jatkuvalla liikkeellä. Tällöin koira saa purettua liikkeeseen energiaa. Pysähdykset voi vain turhauttaa.

*Aina on parempi, että koira opiskelee oikean tunteen itse. Se joutuu käymään eri tunteet läpi ja tasaamaan itsensä voimakkaasta turhaumasta, mutta se oppii paljon paremmin kuin jos ohjaaja auttaa koiran tasaantumaan.



Epen treeniosuus:

*Treenin alkuun muista korkea palkanarvo! Alussa Epellä on haasteita päästä vauhtiin.
*Liian lyhyt ja kireä hihna kentälle mennessä luo ahdistavan olon, ahdistaako myös ohjaaja? --> Epelle huono tunne alkuun, jonka takia aloitus voi olla vaikeaa.
*Vedosta irrottaminen vaikeaa. Jos irrottamisesta saisi hyvän leikin niin se helpottuisi.
*Haistelua voi aiheuttaa, kun Epe kokee negatiivisen tulon kentälle tai häiriöt on liian voimakkaat. Älä puutu haisteluun, jottei negatiivinen stressi lisäänny. Odota mieluuummin, että itse aktivoituu. Älä houkuttele tai lisää negatiivista tunnetta.
*Pilko treenejä lyhyiksi pätkiksi.
*Kokeile ruuan kanssa: Palkka koiralle aktivoitumisesta, jätä namit käteen --> aktivoituuko uudelleen vai tekeekö jotain muuta (jää kiinni nameihin/haistelee). Jos tästä saadaan hyvä "ketju" (aktivoituminen-nami-aktivoituminen-nami-jne) niin positiivinen tunnetila lisääntyy.
*Taukoalue: Kun Epe pääsee pois sosiaalisesta paineesta niin palkkasana ja palkka tehokkaalla vahvistuksella.
*Etene rauhassa. Vie tarvittaessa palkan kanssa imuttaen vaikeiden sosiaalisten alueiden läpi.
*Palkata voi sekä rentoutumisesta että aktivoitumisesta eli aina ei tarvitse ottaa kontaktia, mutta jos kykenee rentoutumaan häiriöistä huolimatta, niin saa palkan.
*Kun lopettaa haistelun ja aktioituu, niin palkkaa.
*Epen haaste on selkeästi sosiaalisuus, ei tekniset taidot tai ohjaajan koulutus.
*Kun Epe aktivoituu takaisin, niin vie palkkaamalla pois paineen alta.
*Motivaatiotekijät: Olla ohjaajan kanssa + häiriöt (negatiivisia). Opeta, että aktivoituminen on keino päästä paineesta poispäin.
*Palkkiolla vahvistaminen vs. vahvalla käytöksellä vahvistaminen.
*Huono tunne aiheuttaa haukkumisen. Kun palaa jatkamaan ja tunnetila muuttuu, voit palkata. Tämä ei vahvista haukkumista vaan hyvää tunnetilaa.
*Luottamus syntyy, kun koira tajuaa, että ohjaajan avulla paha poistuu.
*Käytännön treeni: Häkiltä koulutusalueelle siirtyminen: Mieti, että häiriöt ei ole liian pahat. Heti häkistä tultua odota, että ottaa kontaktin ja palkkaa. Vie tarvittaessa namin kanssa vaikeista sosiaalisista tilanteista ohi. Pysähdy kohtaan mistä on vapaa poistumissuunta pois häiriöistä. --> Koiralta vähenee paine samalla, kun saa palkan.

Kuvat: Saila Rappumäki

Epe hakee itse aktiivisuutta.

Treenin alussa ohjaaja alhaalla koiraan päin.

Seuraaminen häiriötä kohti ja palkkaus pois päin.


Sanin treeniosuus:

*Palkkaa ennen treenin aloitusta tai kehään menoa aktiivisuudesta.
*Nyt oli väli-positiossa hankaluuksia, kun pää heilui puolelta toiselle eikä meinannut tasaantua positioon. Tee treeni missä ohjaajalla nameja molemmissa käsissä kädet levällään, koira ohjaajan edessä. Koira ei saa tuijottaa käsiä vaan pitää tasaantua pitämään kontaktia ja olemaan aktiivinen. Palkkaa sillä kädellä kumpaan vähemmän katsoo ja palkka viedään ensin ylös silmien luo ja siitä suoran alas koiralle. Tavoitteena, että seuruissa jää paikalleen. Nyt pää pyörii jalkojen välissä positioissa paljon mikä voi osaltaan kiihdyttää eikä Sani kykene tasaantumaan.
*Vahvista seuraamispositioita! Nyt ei kunnolla tajua mitä seuraa-käsky tarkoittaa, kun tepastelee paikallaan eikä osaa tasaantua paikalleen seisomaan. Tee ensin treeni missä koira seisoo edessä ja pidät namikättä ilmassa ja joutuu luopumaan kädestä ja tasaantumaan. Treenaa tähän kestoa. Jos turhautuu, niin namikäsi liikkuu kauemmas ja tarvittaessa myös ohjaaja ja kun taas tasaantuu niin saa palkan. Motivaatio seuraamiseen paranee, kun oppii tasaantumaan positioihin.
*Treeni: ota koira seuraa-positioon, odota aktivoituminen, palkkaa viemällä nami ensin koiran puolen kainaloon ja sieltä koiralle. Jos yrittää hyppiä niin palkka ylös ja odotat, että palaa alas ja annat palkan kun taas positiossa. Lähde seurauttamaan askel kerrallaan pitämällä namikäsi kainalossa. Hyvästä tasaisesta mielentilasta palkka. Välillä vie namikäsi sivulle. Joutuu luopumaan kädestä ja sen jälkeen palkka kainalosta. Treenaa palkasta luopuminen ensin paikallaan ja sitten vasta otat sen mukaan liikkeeseen. Vähitellen häivytä palkat pois kädestä. Luopuminen lisää keskittymistä mikä parantaa motivaatiota.
*Namipallo näytti motivoivan Sania hyvin. Palkkaa namipallolla niin, että heität pallon useamman kerran, jotta Sani oppii, että pallo on kannattavaa palauttaa nopeasti, jotta se täytetään ja heitetään uudelleen. Leikitä pallolla Sania ennen heittoa, jotta innostuu lisää. Heittojen väliin voit myös pyytää jonkun tempun ja sitten kun tasaantuu, niin namipallo heitetään uudelleen.

Sani hakee itse aktiivisuutta.

Väli-position treeni


Taukojen ajan Sani odotti maassa. Palkattiin silloinkin aktiivisuudesta.


Paikallaan seisomis -treeni ohjaajan edessä

Hieman tuli välillä omia kuvioita Sanilta.


sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Kuvia Espoon erkkarista

Sain joitain ihania kuvia Sanista viime viikonlopun Espoon erkkarista. Isot kiitokset kuvaajille! <3

Kuva: Petri Hallberg

Kuva: Petri Hallberg

Kuva: Isabella Fagerström

Kuva: Isabella Fagerström

Kuva: Isabella Fagerström

Kuva: Isabella Fagerström

Kuva: Petri Hallberg

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Lappalaiskoirien kevätpäivät 23.-24.03.

Koirien kanssa oltiin viikonloppu Etelä-Suomessa, kun osallistuimme lappalaiskoirien kevätpäiville. Lauantaina ohjelmassa oli ensin rally-tokokisat Tuusulassa. Tuomarina kisoissa toimi Taru Leskinen. Epen kanssa osallistuimme avoimeen luokkaan ja ilokseni saimme pojulle myös ekan hyväksytyn suorituksen avoluokasta. Meidän onni oli, ettei radalla ollut houkutus-tehtävää, se olisi voinut tuottaa hankaluuksia. Kehään menoa jännitin, koska lähtöalue oli aika ruuhkainen eikä sitä oltu rauhotettu kunnolla. Epe kuitenkin malttoi hyvin odotella, kun laitoin sen maahan pötköttelemään ennen kehään menoa. Kehässä Epe oli hieman ihmeissään oudoista ihmisistä ja aika paljon oli ihmettelyä myös kesken radan. Stressireaktiona Epe myös rapsutteli pantaansa kesken radan tuskallisen monta kertaa. Ensi kerralla täytyy kisoissa ottaa siltä panta pois ratasuorituksen ajaksi! Pari kylttiä jouduttiin uusimaankin rapsuttelun takia. Muuten liikkeet onnistui ihan ok, vaikka poju kävikin tosi hitaalla. Pieniä haisteluita siellä oli ja välillä ei meinannut pysyä seuraamispositiossa. Radalla vierähtikin melkein 4 minuuttia, mutta onneksi taisteltiin se läpi. Tuloksena Epelle 82p ja hyväksytty rata. :) Sijoitus meillä oli avoluokan 11/13, kun luokassa oli aika kova taso.
*Epe Tuusulan rallykisoissa 23.3.2019

AVO-luokan ratapiirros

Epen kanssa lähdössä radalle

Pujottelua radalla,  Kuva: Petri Hallberg

Hieno Epe <3

MES-luokan rata oli suhteellisen helppo. Ei kovin paljon oikeaa puolta eikä monia haastavimpia kylttejä. Sanin radasta ei kuitenkaan paljon kerrottavaa ole. Hyvässä kontaktissa se tuli kehään ja odotti hyvin perusasennossa radalle menoa. Ennen ekaa kylttiä alkoi kuitenkin jo haistelemaan ja melko pian sen jälkeen Sani bongasi kehän laidalla istuvan ajanottajan ja päätti karata ihanan ihmisen syliin palkkaamaan itseään. Päätin heti keskeyttää. Koira hihnaan ja takaisin autoon, se siitä. Nyt ei varmastikaan Sanin kanssa hetkeen taas rallyssa kisata. Ihmishäiriöitä sille pitää edelleen treenata lisää.

Rally-kisoista kiiruhdettiinkin sitten Vantaalle Flamingoon, jossa pidettiin Lappalaiskoirat ry:n vuosikokous. Halusin osallistua kokoukseen, koska Sanille oli tiedossa tanssipalkintoja. Rotujärjestö palkitsi Sanin Vuoden 2018 Koiratanssikoirana ja lisäksi meitä muitettiin myös Freestylen valioitumisesta. Pakko oli hieman tuulettaa ja mainita, että kyseessä oli rodun ensimmäinen käyttövalio Suomessa. ;) Epekin sai kunniakirjan tanssikilpailun 2. sijasta ja Sanin tyttö Kiki puolestaa sai kunniakirjan näyttelykoira kilpailusta. :) Kokouksen jälkeen ajeltiin Espooseen, missä yövyimme ihanan Marjaanan treenitilassa. Koirilla oli melkoinen tohina tutkia kaikki jännät hajut sieltä. Kiitokset vielä Marjaanalle majapaikasta! <3

Sanin tanssipalkinnot :)

Su aamuna (tänään) suunnattiin sitten lappalaiserkkariin Vermon raviradan läheisyyteen Espooseen. Ruotsinlapinkoiria oli ilmoitettu huikeat 18 kpl näyttelyyn. Rodun tuomaroi Juha Kares, joka oli meille uusi tuttavuus. Sani oli lopulta rodun ainut vetaraanikoira, kun toinen ilmoitettu narttu ei ollutkaan paikalla. Ilokseni tuomari tykkäsi Sanin tyypistä ja antoi sille ERIn sekä SAn. Sani oli siis automaattisesti Rotunsa Paras Veteraani. :) Paras Narttu luokassa ei enää sijoituttu, kun siellä oli hienoja valionarttuja monta. Ryhmäkehiä saatiin odotella jonkun aikaa ja siellä käytiin pyörähtämässä ekaa kertaa veteraanikilpailussa. Sani valittiin loppukehässä BIS3 veteraaniksi. :) Mahtava viikonloppu!

Sanin arvostelu, tuomari Juha Kares:
Erinomaisen tyyppinen hyvässä kunnossa oleva veteraaninarttu. Kaunis pää ja ilme. Hyvä luusto ja rintakehä. Erinomainen turkki ja väri. Niukat takakulmaukset. Liikkuu ahtaasti takaa, mutta hyvin sivulta. Erinomaisessa kunnossa oleva veteraani. 

Sani BIS3-VET

tiistai 5. maaliskuuta 2019

Juken Vuoden Koira -kilpailut

Tänään pidettiin Juvan Kennelkerhon vuosikokous ja samassa yhteydessä jaettiin Juken Vuoden Koira -kilpailujen palkinnot. Sani palkittiin Vuoden Koiratanssikoirana ja Epe oli 2. sijalla. Vuoden Rally-tokokoira -kilpailussa Epe oli 4. sijalla ja Sani 5. sijalla.



sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Talvilomareissulla Vuokatissa

Koirien kanssa oltiin viikko talvilomareissulla Vuokatissa. Yövyimme Katinkullassa mökkimajoituksessa. Joka päivä tuli käytyä Sanin ja/tai Epen kanssa hiihtämässä jääladulla ja paljon tuli myös lenkkeiltyä lomakylässä. Varsinkin iltaisin oli ihanaa kierrellä valaistuja katuja. Kajan kanssa käytiin pari kertaa alueella olevassa koirapuistossa missä se sai käydä haistelemassa muiden koirien viestejä. Leikkikavereita ei sattunut samaan aikaan puistoon. Mukava reissu oli ja koirat matkustivat hienosti pitkät automatkat.

Sani ja Epe iltakävelyllä

Lenkkireiteillä oli erilaisia valoja ihasteltavaksi.






Kajan kanssa päiväkävelyllä.




Sanin kanssa käytiin useamman kerran hiihtämässä.

Kaja koirapuistossa nuuskuttelemassa toisten koirien hajuja.

Puistosta löytyi myös jännä kuoppa mikä piti tutkia tarkkaan.

Epe 3v

Epen synttäreitä vietettiin 23.2. meidän talvilomareissun yhteydessä Vuokatissa. Synttäripäivänä käytiin Epen kanssa hiihtolenkillä ja poika sai myös monia kivoja lahjoja. Äkkiä on kyllä jo kolme vuotta vierähtänyt, kun tuntuu, että vastahan se pieni nallukka syntyi. <3



Paljon Onnea Epe! <3


torstai 14. helmikuuta 2019

Epen kastraatio ja suolisto-ongelmat

Viime perjantaina (08.02) Epe kastroitiin Mikkelissä Kurjen Eläinklinikalla. Leikkaus meni hyvin ja piilokives löytyi vatsaontelosta. Epe sai klinikalla pahoinvointilääkettä ja aloitettiin tulehduskipulääke Loxicom. Epe oli tosi väsynyt leikkauspäivän ja seuraavan päivän ja ruoka maistui aika huonosti. La iltana uloste oli hieman löysempää, mutta se on melko normaalia leikkauksen jälkeen. Sunnuntaina Epe alkoi kuitenkin oksennella ja meni ihan vesiripulille. Pahimmillaan tuli myös ihan veristä ripulia. Lääkäri totesi, että tulehduskipulääke ei soveltunut Epelle, joten se lopetettiin. Lääkäri määräsi Epelle Pepcid-lääkettä vähentämään vatsahapon eritystä. Lisäksi Canikur pasta, Inupekt Forte sekä maitohappobakteeri valmisteet otettiin käyttöön edistämään suoliston toipumista. Ruoka hyvin kevyttä (peruna, riisi, raejuusto, vähärasvainen liha). Vesiripuli kuitenkin jatkui tänään jo viidettä päivää, joten käytiin uudelleen Kurjen klinikalla. Epeltä otettiin verikokeet ja tulokset oli onneksi ihan normaalit. Epe sai pahoinvointilääkettä ja oli vähän aikaa myös nesteytettävänä. Epeltä oli paino tippunut vajaan viikon sisällä melkein 2kg. Aloitettiin suolistoantibiootti Tylosin. Lisäksi suoliston hyvinvointia edistävä maitohappobakteerivalmiste Enteromicro-kuuri aloitettiin. Ostin klinikalta myös Hill`s:n hyvin sulavaa purkkiruokaa Epelle ja apteekista nesteytystä varten Nutrisal jauhetta. Myös Cerenia pahoinvointi-lääkettä lääkäri määräsi mitä voidaan jatkaa tarvittaessa muutaman päivän ajan. Tänään Epe on onneksi suostunut paremmin jo syömään ja säilykeruoka tuntuu olevan sen mieleen. :) Myös ripulointi on pikku hiljaa alkanut hellittää, joten jospas se tästä. Kovillehan tämä on ottanut, kun monena yönä pitänyt ravata Epen kanssa ulkona ja siivota lattioille tulleita vahinkoja. Toivotaan, että Epe saadaan pian taas kuntoon. <3

Epen kanssa eläinklinikalla

Malttoihan se poika lopulta nukahtaa.

Kastraation jälkeen poju oli aika tokkurassa koko illan.

Kuka tämmöstä riisimössöä haluaa...

Pieni toipilas <3