sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Nosework-koulutus Juvalla

Tänään osallistuimme Sanin ja Epen kanssa Elli Kinnusen pitämään nosework koulutukseen mikä pidettiin Juvan kaarihallilla. Aamupäivän ajan treenasi alkeisryhmä ja iltapäivällä oli sitten edistyneempien ryhmä. Paljon tuli taas opittua uusia mielenkiintoisia juttuja ja hyvät treenit saatiin molemmille koirille. Sanin kanssa tehtiin alkuun hajuerottelua purkkiradalla. Siinä Sani oli aika kuumana aluksi ja paljon tuli ulvomista aina ennen kuin pääsi etsimään. Tehtiin myös yksi tyhjälle radalle lähetys ja siinä alkoi tökkiä kaikkia purkkeja ja teki myös valeilmaisun, kun yritti vaan saada palkkaa. Palkkaus tehtiin vasta, kun Sani lähti jatkamaan etsintää pois purkeilta. Näitä pitää tehdä Sanille välillä kotonakin, jotta oppii jatkamaan tyhjältä alueelta eteenpäin ja laajentamaan etsintäaluetta. Sani sai etsiä myös yhden sisäetsintäpiilon. Se meni hyvin ja ainut hankaluus oli minulla liinan käyttö, koska alueella oli niin paljon esteitä minkä ympärille liina helposti sotkeutui. Sani teki hyvin töitä ja vaikka kerran heilutti häntää ihmisille niin pysyi koko ajan tehtävässä. Haju löytyi hyvin ja Sani ei tehnyt maahanmeno-ilmaisua, mutta ilmaisi muuten niin selvästi, joten ilmoitin löydöstä ja palkkasin koiran. Tämä oli minulle myös hyvä treeni, koska en tiennyt missä hajupiilo oli. Taitava Sani! :)

Sani hajuerottelu-purkkiradalla



Sani suorittaa sisätilaetsintää.

Epelle tehtiin alkuun myös purkkirataa ja Epelle se oli hieman haastavampi. Epe oli myös aika kierroksilla, koska otti kovasti häiriötä ihmisistä. Hyvin se kuitenkin merkkasi hajun ja sain palkattua sen monta kertaa. Myös Epelle tehtiin yksi tyhjän radan etsintä ja sen palkkasin myös siitä, kun kaikki purkit tutkittuaan Epe lähti laajentamaan etsintäaluetta. Epe pääsi lopuksi samalle alueelle suorittamaan sisätilaetsinnän minkä Sanikin oli tehnyt. Epellä oli aluksi hieman häröilyjä ja yleisön ihmettelyä/haukkumista. Kerran liina sotkeutui ja jouduin sitä selvittelemään kutsuttuani Epen takaisin etsintäalueelle. Siinä Epe hetken tuijotteli minua, mutta kun otin askeleen eteenpäin niin hienosti lähti jatkamaan hommia. Epe kohdensi hajupiilon tosi hienosti. Ja hyvin näki, että oli hajulla, vaikkei sekään varsinaista istu-ilmaisua tehnyt. Ilmoitin löydön ja palkkasin koiran. Ihanaa miten hienosti Epe kuitenkin kykeni työskentelemään vaikeassa häiriössä. :)
*Epen nosework etsintä 11.11.2018

Epe valmistautuu etsintöihin.

Epe purkkiradalla.

Yleisölle piti välillä vähän näyttää kieltä. ;)


Muistiinpanoja koulutuksesta:
*Tärkeä tiedostaa mikä on koiran tehtävä etsinnöissä ja mikä on ohjaajan rooli.
*Muista ennen etsintää koiran pissatus, voit vähän leikittää koiraa ja laita tietyt välineet koiralle. Puhele koiralle ja kerro mitä ollaan menossa tekemään. Koiran tulisi ottaa fokus jo poispäin ohjaajasta, koska sitä tässä lajissa halutaan eikä ohjaajan tuijottelua. Etsinnässä ohjaajan tehtävä on pysyä poissa koiran tieltä ja antaa koiran tehdä työ itsenäisesti. Tarvittaessa tee pieniä ohjauksia esim. jos koira jää pyörimään samalle alueelle.
*Jos koira kysyy apua, niin katsele taivaalle. Älä katso johonkin tiettyy kohtaan, koska se saattaa ohjata koiran sinne. Älä myöskään katso koiraa, koska koira voi jopa palkkautua siitä ja käytös vahvistuu.
*Elli tykkää ohjata koiraa etsinnöissä jonkun verran, jotta saisi tehokkaammin käytyä etsintäalueen kattavasti läpi. Koiraa voi alkaa etsinnöissä ohjaamaan vasta, kun sillä on todella vahva fokus etsimiseen. Kokematon koira helposti hukkaa tehtävän idean, jos ohjaaja alkaa sitä ohjaamaan kesken etsinnän.
*Tärkeitä asioita nosessa: Into, motivaatio, itsenäisyys, ohjaajahäiriön sieto, ohjaaminen, koiranlukutaito.
*Jos ohjaaja näkee vasta silloin, että koira on löytänyt hajun, kun se ilmaisee niin koiranlukutaito on heikko. Opettele lukemaan milloin koira tulee hajupilveen, milloin alue on tyhjä ja milloin koira meinaa pissata. Varsinkaan ulkoetsinnöissä merkkailut eivät ole mitenkään harvinaisia.
*Nosessa kolme eri kohdehajua mitkä imeytetään siirrännäiseen. Muista vaihdella siirrännäisiä, älä käytä aina samaa! Hajupiilo ei saa koskaan olla näkyvissä, ettei koira (ja myös ohjaaja) opi etsimään silmillä.
*Ilmaisun saa itse päättää tai voi antaa koiran keksiä sen mikä sille tulee luonnostaan. Mikäli ongelmaksi muodostuu esim. laatikoiden tuhoaminen, niin silloin kannattaa opettaa joku selkeä ilmaisu, esim. istuminen/maahanmeno. Muussa tapauksessa sitä ei välttämättä tarvita kunhan ohjaaja osaa lukea koiraansa.
*Eri etsintätyypeissä kaikissa aina sama ilmaisu, samoin eri hajuissa.
*Käytännössä jo 70 cm:n korkeudessa olevat piilot on vaikeita koirille, kisoissa piilot harvoin tätä ylempänä. Koiran tulisi ensin vahvistaa löytö ja tarkentaa löytäen se kohta missä haju on voimakkain ja sitten vasta ilmaista se. Ohjaajan tehtävä on näyttää, että haju on täällä jossain korkealla. Koira ei kykene alhaalta näyttämään täysin tarkkaa kohtaa, koska haju on levinnyt alas kiilamaisesti ja mahdollisesti siirtynyt hieman alas sivuun ilmavirran mukana.
*Kun hajun annetaan vanhentua niin hajupilvi leviää laajemmalle. Todella vanhoissa piiloissa hajupilvi tiivistyy hajunlähteen ympärille, jolloin koiran on löydettävä se lähempää.
*Alkuharjoitus: Joku esine (käytettiin betoniharkkoja) minkä reiästä kohdehaju nousee ja päälle kuppi missä reikiä. Valitse esineet millä koira ei pääse leikkimään tai mitä se ei saa tuhottua. Mieti millaiset esineet voisi toimia omalla koiralla. Palkkaa kupin pohjalle ja koira saa samalla haistella kohdehajua. Opeta koiralle, että itse haju tuottaa ruokaa (klassinen ehdollistuminen) ja myös että hajulle hakeuminen tuottaa ruokaa (operantti puoli).
*Vähitellen tuodaan toinen vastaava esine missä ei ole hajua ja koira joutuu miettimään miksi vain toiselta kupilta saa palkkaa. Haju on se juttu!
*Opeta etsinnän vihje vasta kun koira ymmärtää mitä etsiminen on eli ei vielä purkkiradalle tai pieniin etsintöihin.
*Opeta koiralle järkevä hajulta poistuminen. Ei haluta, että ohjaajan liike pois hajulta päin tarkoittaa, että hajulta poistutaan. Ei myöskään haluta, että koira joudutaan väkisin raahaamaan pois hajulta.
*Jos appari palkkaa koiraa kuppiin, tule namikäden kanssa ja ala syöttää koiraa omasta kädestä kupin päältä ja vie koira pannasta pitämällä pois. Jos koira lipsahtaa takaisin kohdehajulle niin anna mennä ja palkkaa koira. Keskitä palkat kädestä kupin luokse ja kauempana ei enää anneta koiralle palkkaa.
*Ainut varokäsky mihin koiran pitää totella kesken etsinnän on luoksetulo, jos on tosi kyseessä, esim. käärme lähellä tms.
*Laita alusta asti vain 1 tippa etsittävää hajua. Turha treenata useammalla tipalla, koska jatkossakin etsinnöissä on vain 1 tippa hajua.
*Osa koirista haistelee mielellään aivan kupin pohjalta. Vaadi niiltä jatkossakin, että menevät mahdollisimman lähelle kohdehajua. Osa koirista taas ei halua haistella kuin kupin päältä. Se riittää koska haju on myös siinä riittävän voimakas.
*Mieti aina jos haju on jossain esineessä, että pääseekö haju leviämään ympäristöön eli voitko tehdä toisen treenin samalla alueella siirtämällä esineen eri paikkaan. Onko haju levinnyt vanhaan kohtaan...
*Jos koira ei hoksaa mennä hajukupille, niin napauta kädellä vaikka kupin viereen, jotta saat koiran taas liikkeelle ja tutkimaan aluetta. Älä ohjaa koiraa suoraan kupille vaan anna koiran ajatella ja hoksata itse. Sama jos on kaksi kuppia, niin napauta sormella väärää kuppia, jotta saat koiran taas kiinnostumaan kupeista, mutta et ohjaa sitä oikealle kupille. Vältä koiran auttamista!
*Muista edetä alkuharjoituksissa riittävän nopeasti. Jos harjoitus on liian pitkään liian helppo, niin koira voi alkaa tarjota erilaisia roskakäytöksiä, esim. kupin tökkiminen nenällä tai tassujen käyttö. Jätä palkkaamatta jos roskakäytöstä esiintyy.
*Tärkeää on kun itse palkkaat, että annat työrauhan koiralle. Vie koira hihnassa n. 2 metrin päähän kohteesta. Päästä koira menemään kohteille, seiso itse paikallaan. Naksauta, kun koira oikealla kupilla. Vasta naksun jälkeen menet palkkaamaan koiran. Palkka tulee kupilta. Ei haittaa vaikka koira tulee naksun jälkeen ohjaajaa kohti. Palkka viedään kuitenkin kupille ja nopeasti koirat oppivat jäädä sinne odottamaan naksun jälkeen.
*Yleisiä ohjaajien virheitä: käsi menee palkkataskuun liian aikaisin. Tämä voi pahimmillaan keskeyttää koiran etsinnän! Jos tuntuu, että palkan kaivamiseen menee liian kauan aikaa, niin ota palkka valmiiksi käteen ja laita käsi selän taakse.
*Varo jalkojen käyttöä: liikut vasta naksun jälkeen tai jos olet kävellyt, niin vasta naksun jälkeen kiihdytät kävelyä ennen palkkaamista. Varo myös eteenpäin nojaamista tai kaulan venyttämistä. Toiset koirat ovat todella herkkiä ohjaajan liikkeelle. Osa reagoi jopa ohjaajan silmien liikkeeseen!
*Kotitreeni: Joku esine lattialla missä on haju. Laita yksi nami kuppiin mikä on hajun päällä. Anna koiran vapaasti mennä etsimään. Naksu/palkkasana kun menee kupille ja palkkaus hajun päältä kädestä. Peruuta itse hieman ja anna koiralle taas tilaa. Odota paikallaan ja kun koira menee itse hajulle, niin palkkaa taas kädestä ja vie koira pois ja pidä tauko.
*Seuraavissa treeneissä astioita voi olla kaksi ja sitten kolme ja vaihtelet niiden paikkaa, mutta mieti ettei haju on päässyt leviämään ympäristöön tai vaihda etsintäaluetta.
*Valeilmaisuja voi aiheuttaa kontaminaatiot etsintäalueella ja ohjaajan virheellinen ohjaaminen tai liikkuminen.
*Käsittele hajua käsineillä ja ota käsineet pois, ettet levitä hajua käsineissä alueelle.
*Malttamattomalle nopeasti valeilmaisuja tekevälle koiralle tee laatikkoetsintää aina väh. 15 laatikolla, jotta tottuu siihen, että aina on pitkä etsintä eikä haju ole esim. kolmannessa laatikossa.
*Tee myös harjoituksia missä laatikot on kolmessa tai useammassa jonossa tai rykelmässä tai jonossa voi olla pidempi tyhjä kohta, jotta koira oppii laajentamaan etsintäaluetta eikä turhaudu jonon päässä, kun haju ei löytynyt ja tee valeilmaisua, kun ei osaa lähteä jatkamaan toiselle laatikkoriville.
*Laatikkorivin päässä ohjaa omalla rintamasuunnalla koira jatkamaan toiselle riville. Jos ohjaaja vain pysähtyy vikaan laatikkoon päin, niin se voi aiheuttaa koiran tekemään valeilmaisun. Sama on tärkeä muistaa, jos olette jo kiertäneet kaikki laatikkorivit ja lähestytte vikan rivin loppua. Haju on voinut jäädä johonkin matkan varrelle, joten älä omalla liikkeellä/pysähdyksellä painosta koiraa ilmaisemaan väärää laatikkoa.
*Kun teet etsintöjä missä tiedät missä piilo on, niin pidä oma rintamasuunta koiraan päin. Helposti ohjaajat alkaa miettimään mitä olisi tehnyt, jos ei tietäisi missä piilo on ja jopa tahallaan ohjaavat koiraa poispäin hajusta.
*Tärkeä muistaa, että koiran tehtävä ei ole löytää vaan etsiä!
*Paljon parempi treeni on se missä koira on etsinyt tehokkaasti ja vaikka haju ei olisi löytynytkään kuin se missä haju on sattumalta löytynyt, vaikka itse etsintä olisi ollut todella surkeaa.
*Häiriöhajuja kannattaa treenata nimenomaan hajuerotteluradalla.
*Tyhjiä etsintöjä pitäisi treenata aika paljon, jotta koira oppisi laajentamaan etsintäaluetta, esim. menemään ovelle kertoakseen, että huoneessa ei ole hajua. Muista palkata siitä.
*Koiran voi myös kutsua pois hyvästä etsinnästä ja palkata siitä. Sen jälkeen hyvä tehdä joku helppo etsintä mistä koira pääsee tekemään löydön ja palkataan. Tyhjän etsimisestä koira saa pienemmän palkan kuin itse löydöstä.
*Jos lähetät koiran perusasennosta etsimään, niin pyydä perusasento ainakin pari metriä ennen lähtöviivaa. Koira voi saada hajun jo heti alueelle tultaessa ja turhautuu, kun joutuu vielä tekemään perusasennon.
*Muista, että koiran reaktiot voi joka kerta olla hieman erilaisia ennen löytöä eli älä liikaa jää kiinni tietynlaiseen käytökseen. Älä myöskään luota pelkkään ilmaisuun! Opi erottamaan valeilmaisut!
*Ilmaisun skaalaharjoitus ohjaajalle: Ideana, että ohjaaja oppii näkemään aina, kun koira reagoi johonkin hajuun. Vähitellen ohjaaja oppii reagoimaan vain siihen, kun koira reagoi kohdehajuun. Tee treeni missä appari on piilottanut hajun. Ilmoita apparille kevyelle käden heilautuksella aina kun näet koiran reagoivan johonkin hajuun. Appari sanoo sitten, kun oikea kohdehaju on kyseessä. Väärien hajujen ilmoittamisiin appari ei reagoi mitenkään.
*Ohjaajalle on todella opettavaista, jos kouluttaja/appari huijaa missä piilo on, jolloin ohjaaja monesti alkaa miettiä missä piilo on ja huijaakohan toinen. Välillä olettamukset ja piilojen arvailut häviää ja ohjaaja oppii tarkkailemaan koiraansa ja luottamaan sen reaktioihin.
*Treenaa purkkiradalla tyhjiä etsintöjä. Palkkaa koira, kun se päättää poistua radalta tutkittuaan kaikki purkit. Naksu/palkkasana tulee silloin, kun koira poistuu purkkiradalta ja palkka tulee ohjaajan kädestä.
*Jos koira menee etsintäalueella kulmaan, niin älä ahdista koiraa sinne vaan käännä oma rintamasuunta sivulle, jotta koira tajuaa jatkaa etsintää.
*Totuta koira siihen, että etsintäalueella on ihmisen hajua. Koske esim. kyynärpäällä missä varmasti ei ole kohdehajua eri kohtiin etsintäalueella. Koira oppii, että ihmisen haju ei ole se ilmaistava asia.

lauantai 10. marraskuuta 2018

Lappalaiskoirien Superpäivä Kuopiossa

Tänään käytiin koirien kanssa Kuopiossa, kun siellä järjestettiin uudessa Koiramekassa (Suomen suurin koirahalli) Lappalaiskoirien Superpäivä niminen tapahtuma. Päivän aikana järjestettiin monen eri lajin koulutuksia ja itse osallistuin Sanin kanssa nosework-koulutukseen ja Epen kanssa rally-tokokoulutukseen.

Nosekoulutuksen piti Anita Pesola (Houndy koirapalvelut). Tykkäsin kyllä tästä koulutuksesta kovasti ja paljon saatiin hyviä vinkkejä Sanin kanssa. Ensinnäkin joudun nyt oikeasti ostamaan etsintöjä varten pidemmän liinan, jotta koirat kykenevät itsenäisemmin etsimään. Liinan käyttöä käytiin läpi ja siinä minulla on vielä opeteltavaa. Hyviä neuvoja saatiin myös siihen miten valeilmaisuista päästään eroon. Liikaa olen aiemmin sortunut siihen, että alan heti ohjaamaan ja käskyttämään Sania uudelleen etsintään mikä on vain pahentanu tätä ongelmaa. Nyt toimi todella hyvin, kun en huomioinut Sanin valeilmaisua mitenkään vaan katselin vain ihan muualle.

Ensimmäisessä treenissä oli ruudukkoharjoitus missä harjoiteltiin sitä, että ohjaaja oppii pitämään riittävän etäisyyden koiraan. Ohjaajan tulisi pysytellä koko ajan vähintään yhden ruudun päässä koirasta. Näin ohjaaja kykenee paremmin tarkkailemaan koiran reaktioita, kun näkee kunnolla koko koiran ja koira ei myöskään paineistu liikaa lähellä olevasta ohjaajasta. Etsintäalueella meillä oli kolme hajupurkkia missä yhdessä oli etsittävä haju (eukalyptus) ja muissa oli häiriöhajut. Ekaa kertaa tehtiin Sanille treeni häiriöhajuilla ja tosi hienosti meni. Toinen häiriöhaju oli kuivattua maksaa mikä selvästi kiinnosti Sania ensimmäisellä kierroksella, mutta toisella etsinnällä luopui siitä tosi nopeesti.

Ruudukkoharjoituksen etsintäalue

Toisessa treenissä oli sisäetsintäalue mikä sisälsi kaksi hajupiiloa. Toinen piilo olisi pitänyt olla helpompi (1 luokan tasoinen vaativuudeltaan) eli oli laatikossa kiinni ja koiran kuonon korkeudella. Tätä Sani ei kuitenkaan saanut paikannettua, vaikka lähellä pyörittiinkin. Vaikeamman (2 luokan tasoisen) piilon Sani puolestaan löysi hienosti eli se oli seinän listaan piilotettu melko alas. Sani myös hienosti jatkoi etsintää löydettyään ekan hajun ja hyviä vinkkejä saatiin siihen miten voin omalla rintamasuunnalla ohjata Sania. Tämä toinen treeni meillä venyi tosi pitkäksi ja lopulta kun toinen haju ei löytynyt (vaikka kokeiltiin lähettää Sani uudelleen suoraan hajulle päin) Sani alkoi myös jo hieman turhautua eli tuli ääntelyä ja kävi lopulta maahan. Päätettiin kuitenkin, että koska yksi hieno löytö oli tehty niin ei lähdetty liikaa ohjaamaan koiraa vaan jätettiin etsintä vain kesken. Ideana olisi opettaa Sanille itsenäisempää etsintätyyliä, joten jos se turhautuu ja ääntelee niin sillä se ei saisi lisäapuja minulta, mikä vain vahvistaisi sitä käytöstä. Hyvä mieli jäi Sanin treenistä ja paljon opin taas uutta! :)
*Sanin nose-etsinnät Kuopiossa 10.11.2018

Sisätilaetsinnän etsintäalue



Epen kanssa osallistuimme rally-tokokoulutukseen. Itse en ollut niin tyytyväinen tähän koulutukseen ja siitä ei hirveästi saatu mitään hyödyllisiä uusia juttuja. Koulutus soveltui paremmin ehkä ihan aloitteleville. Epen kanssa tehtiin ekalla kierroksella houkutustreeniä, koska totesin, että ei voida rataa tehdä, kun sinne oli ripoteltu leluja ympäriinsä. Epe oli muutenkin tosi kierroksilla ja sillä oli vaikeuksia keskittyä oikein mihinkään. Olisi pitänyt tajuta se ja tehdä jotain helpompaa. Nyt meni vähän sähläämiseksi ja lelut kiinnosti aivan liikaa. Tehtiin vielä houkutuskujan läpi seurauttamista ja se oli aika vaikea Epelle. Ekalla kerralla tuijotti vain leluja koko matkan, vaikka kulkikin nätisti vierelläni. Sen jälkeen saatiin pari ihan kivaa seuruupätkää.

Toisella kierroksella kaikki ryhmän koirakot oli samaan aikaan ja käytiin läpi mitä perusharjoituksia voi tehdä kotona rallyyn liittyen. Epelle tämä oli hyvä häiriöharjoitus, kun muita vieraita koiria oli ympärillä. Jonkun verran se innostui välillä haukkumaan, mutta sain sen kuitenkin ihan kivasti tekemään. Temputin sillä kaikki ohjaajan neuvomat jutut läpi ja hienostihan ne sujui. Jopa ohjaajan ympäri kiertäminen vastapäivään meni hyvin. Tämä osuus oli ihan hauska, vaikka sinällään mitään uutta siinä ei meille tullutkaan.

Epe joutui vähän myös poseeraustöihin. <3

Kiva päivä oli ja myös Kaja oli messissä mukana ja sen kanssa käytiin yhdessä välissä hieman treenaamassa hallissa. Pentu suostui myös leikkimään hienosti ja oli jälleen hurjan reipas. Ihmiset ja muut koirat kiinnosti tuttuun tapaan taas aivan liikaa ja hallissa kulkiessa Kaja pomppikin enemmän vain takatassuilla kun hirveä kiire oli kaikkien luokse. Namien kanssa saatiin kyllä myös hyviä ohituksia, mutta kyllä tuo vielä töitä teettää.

tiistai 6. marraskuuta 2018

Kajan temppuvideo

Tänään kuvasin Kajan temppu/seuraamistreeneistä hieman videota. Ihan mukava pätkä tulikin niistä. :)
*Kajan temppuvideo 06.11.2018

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Epen ekat SM-kisat

Viime viikonloppuna osallistuimme Epen kanssa ensimmäistä kertaa koiratanssin SM-kisoihin. Kisat pidettiin Ylöjärvellä ja kisapaikka oli meille entuudestaan tuttu. Epen olin ilmoittanut molempiin lajeihin, koska Oulun kisoista oltiin saatu oikeus osallistua kumpaankin lajiin. Tavoitteena meille oli tehdä omaan tasoomme nähden onnistuneet suoritukset ja olihan se nyt hienoa päästä vasta 2-vuotiaan koiran kanssa jo samoihin kisoihin Suomen huippujen kanssa! Se minua harmitti, että fs kisattiin ensin, koska aiemmin emme olleet näin päin Epen kanssa sen eri ohjelmia tehneet. Ennen kisoja epäilinkin, että näinköhän poju tulee pitkän päivän jälkeen enää htm ohjelmaa jaksamaan. Meidän kerho kuitenkin maksoi osallistumismaksut, joten samapa se oli lähteä kokeilemaan molempia ohjelmia kerran siihen oltiin kuitenkin oikeutettuja. 

Kisapaikalla oltiin noin yhdeksän maissa eli viiden jälkeen oltiin jo heräilty ja vähillä yöunilla onneksi jaksoin ajaa ihan hyvin. Olin vielä ollut juuri samalla viikolla kuumeessa ja edelleen minulla oli ääni melko käheänä ja pää tukossa, mutta onneksi kuitenkin olin sen verran jo parantunut, että päästiin reissuun. Minulla oli kaikki koirat matkassa ja Epen ja Kajan otin häkkeihin halliin. Kisapäivä alkoi avajaisilla. Ensin oli viralliset puheosuudet ja sitten nähtiin pari upeaa paikallisten nuorten tyttöjen tanssiesitystä sekä laulettiin Maamme laulua. Varsinaiset kisat alkoivat seitsemällä alo/avo-luokan esityksellä ja sinä aikana voi-luokan koirille tehtiin ell-tarkastukset erillisessä tilassa. Epe hieman jännitti sirunlukijaa, koska se ei tykkää, kun outoja esineitä tuodaan sen päälle, mutta hienosti poju antoi kuitenkin sirun etsiä ja siru onneksi myös löytyi nopsaan. Hieman olin etukäteen sirun löytymistä jännittänyt, koska viime kesänä sitä ei löytynyt Epeltä yhdessä noseworkin hajutestissä. Varsinainen eläinlääkärin tarkastus meni hyvin. Nostin Epen pöydälle ja lääkäri kyseli jonkun kysymyksen ja tutki korvat, silmät yms. Epe oli oikein reipas ja heilutti häntää koko toimituksen ajan. :)

Reipas nallekarhu kisapaikalla. <3

Freestylen voi-luokassa kisasi peräti 19 koirakkoa ja onneksi kehääntutustuminen jaettiin kahteen ryhmään. Kehä oli kuitenkin sen verran pieni (16m x 16m), että muuten olisi ollut superahdasta. Otin Epen hetkeksi tutustumiseen mukaan ja kierrettiin kerran kehä ympäri ja sitten pyysin yksittäisen liikkeen ja hetken leikitin sitä kehässä. Sen jälkeen käytin loppuajan suunnittelemalla ilman koiraa musan kanssa meidän liikkumista kehässä. Epen kanssa saatiin jonkun aikaa odotella omaa vuoroa, koska monta koirakkoa kisasi ennen meitä. Odotellessa treenasin sen kanssa lyhyesti kerran, koska halusin vielä muistutella sille joitain temppuja. Lähinnä kai tämä oli, jotta sain itselleni varmuuden, että kyllä se ne muistaa. :) Itseäni taas jännitti melkoisesti, koska kisapaikalla oli myös aika paljon häiriötä. Yleisöä oli paljon ja osa ihmisistä katsoi myös aivan reunoilla kehäänkulku aukkojen kohdalla. Lisäksi valokuvaajia oli paljon. Epe kuitenkin ottaa vielä aika paljon häiriötä myös ihmisistä, joten haasteita siis löytyi.

Ennen meidän vuoroa olin vienyt Epen palkkapurkin kehän ulkopuolelle valmiiksi odottamaan, jotta se ei nähnyt, kun vein sen sinne. Ennen omaa vuoroa mentiin hetkeksi kehän laidalle odottamaan ja laitoin Epen maahan pötköttämään. Ennen kehään menoa teetin Epelle ihan vaan pari temppua ja annoin pari supernamia ja sitten seurautin koiran kehään. Epe seurasi hienosti vasemmalla ja itse kykenin hyvin tervehtimään tuomarit meidän mennessä. Alkuasentoon päästiin hyvin ja annoin merkin musan soittajalle. Ohjelman alku meni hienosti. Epellä oli ehkä hieman kierrokset ylhäällä, koska alussa tuli pari haukkua pakituksissa ja hieman Epe teki pienen oman koreomuutoksen, kun päätti pakittaa kaksi kertaa peräkkäin. Onneksi kykenin hyvin improomaan sen mukaan ja muuten alkuliikkeet sujui hyvin. Musan vaihduttua toiseen kappaleeseen alkoikin tutumpi ohjelman osuus. Läpsy-temppu ei meinannut heti onnistua, koska Epe tarjosi siihenkin ensiksi pupu-temppua, mutta pyysin Epen ylös niin sitten onnistui uudella yrityksellä. Sen jälkeen Epellä oli jokunen yleisön tuijottelu muutamassa tempussa, mutta kaikki saatiin kuitenkin tehtyä. Seisomaan jättö ja siitä pakitus ei taaskaan onnistunut kuten piti vaan jälleen Epe ehti kääntyä minua kohti, mutta kääntyi siitä sitten hyvin pakittamaan kun pyysin. Sen jälkeen vauhdikas osuus meni ihan kivasti. Yhtä pyörähdystä Epe ei heti tehnyt vaan jouduin sen pyytämään uudelleen. Ohjelman loppu oli mielestäni sujuvin. Olin todella tyytyväinen, kun Epe pysyi myös loppuasennossa jälleen hienosti. Kyllä oli taas mahtava fiilis kutsua poju sieltä luokse. Muistin onnen huumassa onneksi myös huomioida tuomarit ja sitten juostiinkin jo palkalle. Hyvin Epe poistui myös minun kanssa eikä yrittänyt kiirehtiä liikaa, vaikka tiesikin, että palkka tulisi vasta kehän ulkopuolella. Olin kyllä niin tyytyväinen Epeen. Haastavissa olosuhteissa poju oli tehnyt hienon debyytin meidän ekoissa SM-kisoissa! <3

Kisojen taso oli kova, joten kovin korkealle emme meidän suorituksellamme yltäneet. Epen kanssa saimme pisteitä 152,67 ja sijoituimme 15. sijalle. Epe oli kisojen nuorin osallistuja, joten tottakai olin siihen super tyytyväinen, koska se teki kaiken minkä omaan tasoonsa nähden osasi.
*Epen freestyle ohjelma SM-kisoissa Ylöjärvellä 27.10.2018

Tuomareiden kommentit ja pisteet: 
Mari Väänänen (vastaava): Koiralle lisää tarkkuutta. Ohjelma jäi vähän takareunaan ja tasapaksuksi. Tekn. 76 / Tait. 76, Yht. 152p
Hannele Parviainen: Kontaktikatkoksia joka aiheutti epätarkkuutta liikkeisiin. Lisää vaativuutta myös liikkeisiin. Tekn. 76 / Tait. 75, Yht. 151p
Outi Tastula: Vahva musiikki olisi kaivannut terävämpää otetta. Teknisesti vaikeammat liikkeet olisivat nostaneet pisteitä. Tekn. 79 / Tait. 76, Yht. 155p


Kisapäivä oli pitkä ja Epen htm ohjelma esitettiin iltapäivällä vasta joskus kolmen maissa. HTM lajissa kilpaili yhteensä 14 koirakkoa. Kehääntutustumisessa olin käynyt ilman koiraa taas suunnittelemassa meidän liikkumista. Epen vire vaikutti ihan hyvältä ennen kehään menoa ja mitään ylimääräistä ei siinä omaa vuoroa odotellessa tehty. Epe seurasi innokkaana kehään ja jälleen kykenin hyvin tervehtimään myös tuomarit. Hyvin saatiin alkuasento ja musa lähti soimaan. Melko pian kuitenkin näin Epestä, että nyt ei enää oikein seuruut tuntuneet pojua kiinnostavan. Kehän laidalla kameroiden salamavalot välkkyi voimakkaana ja kieltämättä ne häiritsivät välillä jopa minuakin. Epe alkoikin vaan jossain vaiheessa tuijotella yleisön suuntaan ja pari kyykyssä olevaa kuvaajaa olivat sille suorastaan ylitsepääsemätön häiriö siinä vaiheessa ja Epe meinasi jopa lähteä moikkaamaan toista kuvaajista. Kuuliaisena poikana se tuli kuitenkin luokseni, kun sen kutsuin takaisin hieman kovemmalla sävyllä. Yritin saada Epen vielä jatkamaan, mutta ei sillä enää kyllä oikein ollut motivaatiota seuraamisiin. Välillä tehtiinkin sitten vaan kivoja freestyletemppuja, jotta sain Epelle edes vähän parempaa virettä. Yleisö kuitenkin veti puoleensa, joten päätin, että samapa tuo ja vähän jopa pörrötin Epen turkkia yhdessä kohtaa, jotta se olisi hieman vapautunut tilanteessa. Lopussa saatiin vielä jotain lyhyitä pätkiä tehtyä, mutta jäihän kokonaisuus tosi heikoksi. En kuitenkaan jättänyt ohjelmaa kesken vaan yritin tsempata Epen tekemään edes jotain loppuun asti. Eniten harmittaa, etten tajunnut ilmoittaa ohjelman aikana tuomareille, että keskeytämme, koska eihän meidän suorituksessa ollut oikein mitään arvosteltavaa. No tulipahan haettua edes kokemusta ja kannattaahan se toki tähänastisesti huonoimmat pisteet ja suoritus käydä tekemässsä tyylikkäästi SM-kisoissa.

Esityksen jälkeen harmitti kyllä aika tavalla ja tuntui, että olisi pitänyt jättää se kokonaan väliin, koska freestylen jälkeen oli niin hyvä mieli. Iltaan mennessä olin kuitenkin ehtinyt jo unohtaa enimmän harmituksen ja päätin vain iloita meidän onnistuneesta freestylesta. Eihän sitä aina voi onnistua, ei edes SM-kisoissa. Epe teki parhaansa ja nuorelle koiralle tilanne vain oli vielä liian vaikea. Meidän sijoitus oli tällä kertaa kisojen viimeinen eli 14. Päätin, että jatkossa teemme Epen kanssa vain yhden ohjelman päivässä, koska olisi epäreilua vaatia siltä enempää. Nyt meidän on tarkoitus pitää Epelle hieman taukoa tanssikisoista, jotta saamme sille freestyleen opetettua uusia vaikeampia temppuja ja katsotaan rakennanko sille samalla myös täysin uuden ohjelman. Nykyisestä htm ohjelmasta kyllä ihan tykkään ja se olisi kiva saada vielä joskus onnistumaan kunnolla.

Kaiken kaikkiaan oli kyllä hieno kokemus päästä osallistumaan Epen kanssa ekaa kertaa SM-kisoihin. Epe oli tosiaan  kisojen nuorin koira tällä kertaa ja totesin, että myös Simo ja Sani ovat olleet minun koiristani paljon vanhempia osallistuessaan ekoihin tanssin ässämmeihin, joten ylpeä saan kyllä Epestä olla. Reilu vuosi sitten kuitenkin vasta kisattiin Epen kanssa tanssissa ekaa kertaa, joten onhan tämä ihan huikeeta, että nyt jo ollaan oltu SM-kisoissa mukana! Tunnelma kisapaikalla oli tuttuun tapaan hurjan kannustava ja ihanaa oli taas nähdä muiden koirakoiden huikeita esityksiä. Epe on nyt kolmas ruotsinlapinkoira, joka on osallistunut koiratanssin SM-kisoihin mikä on aika huippua näin pieneltä rodulta! :)

Kuvia Epen freestyle ohjelmasta. Kuvat: Sanni Lempiäinen.
Ohjelman alkuasento.




Välillä piti muistaa poseerata myös yleisölle. ;)


Letkis-temppu onnistui hienosti. :)

freestylen loppuasento


Kuvia Epen htm ohjelmasta. Kuvat: Sanni Lempiäinen




keskiviikko 24. lokakuuta 2018

SM-kisat lähestyy

Koiratanssin SM-kisat pidetään tulevana viikonloppuna Ylöjärvellä. Epen kanssa osallistumme ensimmäistä kertaa ässämmeihin, joten hiemanhan tässä alkaa jo jännittää. Itse olen tällä viikolla ollut vielä flunssassa, joten toivottavasti ehdin parantua hyvin ennen viikonloppua. Tänään tehtiin lyhyet tempputreenit Epelle kotona ja meni kyllä todella hyvin. Enää ei varmaan paljon treenata ennen viikonloppua. Kisahalli on onneksi meille entuudestaan tuttu. Olen muokannut meidän Oulussa esittämistämme ohjelmista hieman pidemmät versiot, joten saa nähdä miten ne tällä kertaa VOI-luokkaan riittävät. FS ohjelman pituus on 2.49 ja htm ohjelman 2.32. Freestyleen ollaan treenattu myös jokunen uusi temppu, joten toivotaan, että Epe muistaa ne lauantaina hyvin. Htm ohjelmaan ei otettu uusia positioita mukaan vaan hieman pidensin toista kertosäkeistöä ja toistetaan pari positiota uudelleen, jotta pituutta saatiin siihen lisää. Ohjelmassa on kuitenkin 6 positiota mikä on mielestäni ihan ok määrä. Päätin myös, että htm ohjelmaan ei oteta sitä meidän bontsoa, mikä oli Oulun kisoissa minulla asusteena, koska se selkeästi häiritsi siellä Epeä. Toivottavasti tällä kertaa seuraamiset olisi hieman tarkempia. Se hieman harmittaa, että fs laji on ensin, koska Epelle voi olla vaikea jaksaa keskittyä htm ohjelman seuraamisiin, kun se on vasta jälkimmäisenä.

SM-kisoihin on ilmoittautunut ennätysmäärä koirakoita mukaan. 33 VOI-luokan esitystä nähdään yhteensä ja Freestylekisassa on 19 koirakkoa ja HTM kisassa 14 koirakkoa mukana. :)

Epen kanssa lähdemme edustamaan Jukea SM-kisoihin.

Kajan eka näyttely

Viime sunnuntaina Kaja osallistui ensimmäiseen näyttelyynsä Lahdessa. Buhundeja oli ilmoitettu pentunäyttelyyn yhteensä 4, mutta 3 niistä oli paikalla. Kaja oli ainut pentu pikkupentuluokissa. Isommissa pennuissa oli yksi narttu ja uros. Rodun tuomaroi Mari Pajaskoski, joka ihastui kyllä kovasti Kajaan. Kaja esiintyi hienosti ikäisekseen ja kiipesi myös tuomarin syliin pusuttelemaan. <3 Hienosti Kaja antoi myös tutkia, mutta hampaiden katsominen vaatii vielä hivenen treeniä. ;) Todella upea arvostelu saatiin Kajalle ja tuomari palkitsi Kajan myös kunniapalkinnolla. Kilpailuluokassa tulimme toiseksi. Olin super tyytyväinen Kajan näyttelydebyyttiin. Tästä on hyvä jatkaa.

Kajan arvostelu (klikkaa suuremmaksi)

Kuva: Anne Konttinen

Kuva: Anne Konttinen

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Verijäljellä

Tänään käytiin erään kaverini kanssa tekemässä koirille jälkiä. Minulla oli Epe ja Kaja mukana mille tehtiin verijäljet. Lotta teki Epen jäljen ja laitettiin sinne yksi välipalkkapurkki matkalle. Epe teki kyllä super hienon jäljestyksen pitkästä aikaa. Aiemmilla jäljillä sillä on tullut tosi pahoja hukkia tai on heilunut paljon jäljen eri puolilla. Nyt pidin sille rauhallisemman vauhdin ja sen työskentely oli kyllä tosi tarkan oloista. :) Hienosti Epe pysähtyi myös ekalle palkkapurkille ja vaikka en heti tajunnut, että se oli purkin jo löytänyt niin siihen jäi poju seisomaan ja odottamaan kunnes tajusin tulla sille purkin avaamaan. ;) Hyvin meni myös loppujälki ja jäljen päässä poju saikin isot kehut.

Epe suuntasi määrätietoisesti kohti jäljen alkua.
Kuva: Lotta Lipsanen

Jäljen päässä molemmat oltiin super onnellisia. <3
Kuva: Lotta Lipsanen

Kajalle tehtiin paljon lyhyempi jälki kuin edellisellä kerralla ja nyt tuntui, että oli pennulle juuri sopivan pituinen jälki. Kaja lähti tosi hyvin jo seuraamaan alun ihmisjälkeä. Verijäljelle Kaja lähti taas tosi varoen kuten edelliselläkin kerralla, mutta kun oli saanut yhden välipalkkapurkin keskellä jälkeä niin varovaisuus hävisi sen jälkeen. Yksi kulma oli matkalla ja sen Kaja meinasi vetää suoraksi, mutta pysäytin sen jotta sai löytää kulman ja namit sieltä. Loppuosuus meni tosi hyvin ja palkkapurkki löytyi. Kaja oli jäljen päässä super onnellinen ja sai paljon kehuja hienosta työstä. :)
*Kajan toinen verijälki 14.10.2018